Laajennettu kuvaus ja tausta
Suomen nykyinen talousmalli nojaa osittain ulkomaisen työvoiman tuontiin, mikä on seurausta matalasta syntyvyydestä, palkkojen polkemisesta ja epävarmoista työsuhteista. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa väestörakenne ei kehity kestävällä tavalla ja yhteiskunnan perusrakenteet altistuvat pitkäaikaisille paineille.
Jo tällä hetkellä maahanmuuttajien joukko on globaalisti pienemään päin ja kilpailu työvoimasta kovenee. Tämä johtuu maailmanlaajuisesta syntyvyyden laskusta ja tarkoittaa, ettei nykyinen politiikka ole kestävällä pohjalla edes keskipitkällä aikavälillä.
Vastarannan tavoite on luoda talous, jossa automaatio, korkeat palkat ja perheystävälliset käytännöt tekevät työvoiman tuonnista poikkeuksen, eivät normia. Syntyvyyttä tuetaan suoraan taloudellisesti ja asumis- sekä arjen kustannuksia lasketaan pysyvästi.
Keskeiset toimintamekanismit
- Automaatio ja tuottavuus: teknologian avulla korvataan matalapalkkaisia ja vaikeasti täytettäviä tehtäviä.
- Palkkatason nosto: houkutellaan kotimaista työvoimaa töihin, joihin ei aiemmin ollut riittävästi hakijoita.
- Perheystävällinen politiikka: tuki- ja palvelupaketit, jotka vähentävät lasten hankintaan liittyviä taloudellisia riskejä.
- Asumiskustannusten hillintä: JOO-mallin kautta omistettujen asumisratkaisujen tuotto palautetaan asukkaille.
- Tarkasti kohdennettu maahanmuuttopolitiikka: painopiste pitkäaikaisessa kansallisessa hyödynnettävyydessä, ei lyhyen aikavälin työvoimatarpeissa.
Odotetut makrotason vaikutukset
- Itsekannattava työvoima, joka perustuu automaatioon ja korkeaan tuottavuuteen.
- Kasvava syntyvyys taloudellisen vakauden ansiosta.
- Pienemmät asumis- ja elinkustannukset.
- Julkisten palveluiden kuormituksen väheneminen.
Huomiot ja riskienhallinta
- Automaatioon siirtymisen alkuvaiheen kustannukset → hallittu vaiheistus ja tuki pk-yrityksille.
- Syntyvyyden tukeminen vaatii pitkäjänteistä politiikkaa ja tulosten seurantaa.
- Maahanmuuttopolitiikka säilyy joustavana poikkeustilanteissa (esim. huoltovarmuus, kriisit).