Laajennettu kuvaus ja tausta

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat eksistentiaalisia uhkia. Vastarannan lähtökohta on, että ympäristökriisit ovat oire rikki menneestä talousmallista, jossa voiton lyhytjänteinen maksimointi ajaa yli ekologisten reunaehtojen. JOO-malli kääntää kannustimet: kriittinen tuotanto on yhteisomistuksessa, jolloin päätöksenteon horisontti pitenee ja luonnon arvo näkyy suoraan kansalaisten hyvinvoinnissa.

Periaate: Ympäristötavoitteet toteutetaan rakenteellisesti tuotannon ja omistuksen kautta – ei pelkällä verotuksella tai kuluttajasyyllistämisellä.

Keskeiset toimintamekanismit

1) Hiilineutraalius → hiilinegatiivisuus

  • Julkisesti omistetun uusiutuva- ja varastointikapasiteetin nopea skaalaus (tuuli, aurinko, vesi, biomassa, vety, akut).
  • Teollisuuden sähköistäminen ja sähköpolttoaineet aloilla, joita ei voi suoraan sähköistää.
  • Hiilenpoiston pilottiohjelmat (biohiili, hiilensidonta maaperään ja metsiin) JOO-yhtiöiden kautta.

2) Luontopositiivinen talous

  • Kansallinen luonnon tilinpäätös: ekosysteemipalvelut ja luontopääoma osaksi julkista taloutta ja yhtiöiden raportointia.
  • Nettohyöty-linjaus: kaikkien suurten hankkeiden tulee tuottaa netto luontohyöty (no net loss → net gain).
  • Luonnonhoidon perusrahoitus sidotaan JOO-tuottoihin, ei budjettileikkauksiin.

3) Hajautettu energia ja arjen omavaraisuus

  • Kotitalousakut, lämpöpumput, mikrotuotanto ja kysyntäjousto laajasti saataville.
  • Lähi- ja kotiviljely, kiertotalousratkaisut ja korjattavuusstandardi arjen kustannusten laskemiseksi.
  • Energiayhteisöt JOO-kehyksessä: tuotot palautuvat suoraan jäsenille.

4) Kiertotalous ja teolliset symbioosit

  • Materiaalivirtojen seuranta ja uudelleenkäyttö teollisuuspuistoissa (lämpö, kaasut, jätevedet).
  • Mineraalien ja metallien kierrätysasteen kaksinkertaistamisohjelma.
  • Julkiset hankinnat ohjaavat vähähiilisiin ja kierrätettäviin tuotteisiin.

Odotetut vaikutukset

Huomiot ja riskienhallinta